Aamuvarhaisella suunta kohti Espoota ja hallia. Naksun kanssa testailtiin hieman "erikoisesteistä" muuria, jonka otin aidan ja putken kanssa. Kiva huomata, että Naksu alkaa innostua, mm. putkeen mennään jo aikas vauhdilla ja eri kulmista. Kontaktiesteistä hinkattiin A-estettä, namit t jätin ekan kiekan jälkeen ylösmenokontaktilta pois. Alasmenokontaktilla Naksu malttaa hienosti odottaa ja istua vapautusta, tähän kiinnitän paljon huomiota ettei tule jatkossa sitten hankaluuksia... Keppejä treenattiin vinoilla, ihan ok.

Pirjolla alkaa olla seuraamisessa imutusvaihe kunnossa: tempo, paikka ja suoruus ovat mallillaan, nyt aletaan pidentää ja tehdä useampia toistoja irti kädestä. Seuraaminen on erittäin vahvaa ja tiivistä, tästä tulee ehdottomasti Pirjon yksi vahvuuksista tulevaisuudessa. Jäävissä hieman saalispalkkaa pallolla, näpsäkästi meni. Jemma puolestaan teki sievää tottista, paikallamakuussa otettiin 3 minsaa ja mielentila oli oikea eli rauhallinen.

Kausi käyntiin ja aamulla nokka kohti testaamaan uutta treenipaikkaa Espooseen. Mukana olivat Teo ja Axa, Jemma edelleen juoksutauolla...

Hieman jännitti, miten etenkin Axa suhtautuu halliin ja Teo kanssa, sillä nyt pari päivää se on mennyt Jemman hajujen perässä silmät kierossa ja vailla järjen hiventä saatika sitten korvia, poika raukka... Mutta turhaan murehdin, sillä molemmat toimivat hallissa erinomaisesti.

Teon kanssa otin yhden tottispätkän, ensin hieman nostatusta ja tekemisen meiningin muistuttelua. Teepo taisteli hienosti! Sitten muutama pätkä seuraamista, hyvä vire ja kaikinpuolin muutenkin onnistuneet suorat. Palkkasin karvalelulla kainalosta. Sitten muutama perusasento, nekin onnistui nappiin, ja vauhtiluoksetulo. Pieni tauko, jotta ohjaajakin ehti taas koota ajatukset, ja sitten jatkettiin jäävillä liikkeillä. Istumisessa ehkä eniten tällä hetkellä työtä, että pitää tuon runkonsa suorana; maahanmeno ja seisominen ok. Sitten leikkiä ja ihan pikkupätkä seuraamista, mutta huomasi että Teepoa alkoi väsyttää, joten pompittiin autoon (ei ihme että väsyttää kun on ulvonut puoli yötä...) *haukotus*

Axan kanssa aloiteltiin ensin tutustumalla halliin, sitten leikkiriekkumalla karvaleluilla ja palloilla. Axa leikki mukavasti minun kanssani, ei olla aiemmin otettu kotipihan ulkopuolella tottista, niin oli kiva huomata että jonkinmoinen suhde ollaan saatu aikaiseksi. Sitten päästiin asiaan eli imutin seuraamista muutamia suoria; voi että se on pieni Teon jälkeen! Suorat menivät hyvin, on todella herkkä tuohon ranteen asentoon joka kostautuu heti koiran suoruudessa. Mutta mistä olin iloisin, oli ehdottomasti se että Axa ei yrittänyt pyrkiä ylöspäin seuraamisessa. Sitten leikkiä ja autoon jäähylle. Toisella kiekalla otettiin taas hieman seuraamista sekä perusasentoja. Perusasennossa palkkaan erittäin nopeasti, sillä meinaa ehtiä korjata vääräksi asentoaan nanosekunnisssa. Hiljalleen patoillaan, kyllä se siitä. Jäävissä liikkeissä ei ihmeempiä, paljon työtä sekä ohjaajalla että koiralla :o) Seisominen edelleen haastavin, siihen täytyy keksiä jotain uutta... Lopuksi vielä vauhtiluoksetulo ja autoon. Axa oli suloinen ylisuuressa Miskan Hurtta-takissaan, täytyy ostaa neitokaiselle oman kokoinen :o)

Juuri ennenkuin aurinko ehtii taas piiloutua, sain napsittua muutaman siedettävän otoksen Naksu Axelssonista :o)

Uusi vuosi ja uudet kujeet :o)

Eli laumassamme elelee nyt jo neljä aivan ihanaa, suloista ja rakasta belgianpaimenkoiraa! Jemma, Teo ja Axa ovat kaikki puolisisarruksia emänsä Devin (Belgerac Daredevil) kautta ja muuten niin rauhaisaa eloa hämmentää aina ajoittain tervumme, ikioma kermanenämme Miska. Lauma tulee erittäin hyvin toimeen ja mikäs sen ihanampaa, kuin seurata näiden mainioiden belgien eloa!

Axa liittyi siis laumaamme viime vuoden marraskuussa. Axalla on nyt ikää reilu 10 kk ja se on aivan upea pikku neiti! Itse asiassa hyvin paljon Tuiman kaltainen: rohkea, reipas ja erittäin tomera, mutta leikkisämpi ja laumaviettisempi! Axa on kotiutunut hienosti ja ihmeen nopeasti meille. Painoa on nyt tullut kahdessa kuukaudessa reilu 3 kg ja lihakset vahvistuneet runsaan ulkoilun myötä. Myös käytöstavat ovat saaneet uuden merkityksen: ruuan varastaminen, hyppiminen, vetäminen, näykkiminen ja erinäisten kulkuneuvojen ja ohikulkijoiden vahtaaminen ja jahtaaminen ovat jo pitkälti historiaa. Axan kanssa tehdään edelleen palkkaamisen ja patoamisen sekä luoksetulon kanssa harjotteita, mutta olen tietenkin tehnyt tottiksen alkeita eli kontaktia, perusasentoa ja seuraamista sekä jääviä liikkeitä. Jäävistä liikkeistä istuminen on vahvimmilla, seisominen heikoimmilla. Nyt kun ollaan saatu suhde rakennettua kuntoon (joka oli se oli tärkein asia ennenkaikkea) , niin on hyvä aloittaa kauden treenit.

Jemmalla on tällä hetkellä juoksu kukkeimmillaan, mikä aiheuttaa pieniä tilajärjestelyjä pojille. Onneksi on oma tupa ja paljon tilaa, niin kaikki saavat tarvittaessa omat huoneensa. Miskaa hieman ulvotuttaa, mutta Teepo ei edelleenkään kummemmin moksiskaan, pientä kitinää ja jupinaa, mutta sen kummemmin ei naiset häiritse tämän nuoren kollin lupsakkaa elämää.

t. Teo(Teppana), Miska (Hinni), Jemma (Täti) ja Axa (Naksu)

sekä huoltojoukot Samu & Marjaana